Tampereen Urheiluakatemia ja Varalan Urheiluopisto ovat mukana vuonna 2019 alkaneessa 2,5-vuotisessa yhteiseurooppalaisessa Erasmus+ SCORES -hankkeessa. Juuri ennen joulua saavutettiin hankkeessa merkittävä etappi kun 18 pilottikurssin suorittanutta urheilijaa saivat todistukset verkko-opintojen menestyksekkäästä suorittamisesta ensimmäisenä ryhmänä kuuden partnerimaan joukosta. Valmistuneiden urheilijoiden lisäksi todistuksen kurssin suorittamisesta saivat myös ne valmentajat, jotka omalta osaltaan suorittivat valmentajille suunnatut opinnot samaan aikaan urheilijoidensa kanssa.

Viime keväältä korona-pandemian vuoksi tälle syksylle lykkääntynyt kurssi vietiin lopulta läpi alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin viidessä viikossa. Kurssi sisälsi verkko-opintojen (laajuus urheilijoilla 45 h ja valmentajilla 30 h) lisäksi kaksi lähitapaamista sekä tänä vuonna Tampereella pidetyn Olympiakomitean valtakunnallisen huippuvaiheen kaksoisurapäivän.

Kurssilla oppimistavat vaihtelivat artikkeleiden lukemisesta, esimerkkivideoiden katsomisesta ja kirjoitustehtävistä ryhmäkeskusteluihin sekä pohdintoihin oman valmentajan, työelämän edustajien, urheilijan kaksoisuran asiantuntijoiden sekä muiden lähipiiriin kuuluvien ihmisten kanssa. Kaikkia tehtäviä läpileikkaavana punaisena lankana kurssilla oli urheilijan holistinen uramalli, jossa urheilija nähdään kokonaisvaltaisesti ihmisenä, ei ainoastaan urheilijana. Toinen osallistujille varmasti tutuksi tullut asia oli jatkuva oman oppimisen reflektointi lukuisten oppimispäiväkirja -tyyppisten tehtävien kautta.

Pilottikurssin jälkeen urheilijoilta ja valmentajilta kerätyn palautteen perusteella kurssille on olemassa selvä tarve myös jatkossa. Opintokokonaisuus tullaankin mitä todennäköisimmin näkemään Tampereen Urheiluakatemian kaksoisuratuen valikoimassa jatkossa vuosittain.

Joitain kurssilaisten palautteita:

”Suosittelen kurssia ehdottomasti, koska se motivoi ymmärtämään ja kehittämään omia pehmeitä taitoja. Näihin taitoihin ei ehdi treeniarjessa keskittyä, mutta ne vaikuttavat urheilusuorituksiin ja muuhun elämään valtavasti. Kurssin tehtävät ja keskustelut syventävät itsetuntemusta, koska ne haastavat analysoimaan omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä peilaamaan omia ajatuksia läheisten tekemiin päätelmiin. Omien taitojen arvostaminen ja heikkouksien myöntäminen auttavat kasvamaan niin urheilijana kuin ihmisenä. Parasta kurssilla on monet muut kaksoisuralaiset, joiden kanssa voi jakaa kaksoisuran stressin ja ihanuuden.” – Pesäpalloilija Hanna Järvi

”SCORES-kurssin avulla perehdytään omaan kaksoisuraan, luontaisiin taitoihin sekä pohditaan, miten urheilu-uralla opittuja asioita voidaan hyödyntää parhaansa mukaan tulevaisuuden työelämässä. Minulle ainakin toi mielenrauhaa muistutus siitä, että urheilu voi näyttäytyä CV:ssä hyvinkin arvokkaana asiana, vaikka työkokemusta ei olisi niin paljoa. Lisäksi kaksoisuran hallintaan liittyvien taitojen kertaamisesta ei ole koskaan haittaa! Suosittelen jokaiselle!” – Moukarinheittäjä Johanna Witka

”Oli hieno kokemus. Paljon sai tietoa mahdollisuuksista ja sai myös luottoa siihen, että kaksoisuraa voi hallita monilla eri tavoilla. Omien vahvuuksien tuominen työelämään selkiytyi ja myös omien vahvuuksien tunnistaminen alkoi todella kurssin myötä. Suosittelen kyllä kurssin käymistä.” – Jalkapalloilija Julius Järvinen

”Suosittelen SCORES-kurssia ehdottomasti muille urheilijoille. Kurssilla käydään kattavasti läpi erilaisia, käytännöllisiä asioita, jotka auttavat oman urheilu-uran ja työ/opiskeluelämän yhdistämisessä. SCORES on hieno mahdollisuus kehittää työelämä- ja opiskeluvalmiuksia nimenomaan urheilijan näkökulmasta, mikä koulujen opinto-ohjauksesta esimerkiksi yleensä puuttuu.” – Judoka Tommi Valtonen

”Suosittelen koulutusta kaikille urheilijoille. Eniten ajattelisin siitä olevan hyötyä ennen suuria steppejä eli jatko-opintoja tai opinnoista työelämään siirryttäessä. Lisäksi suosittelen myös valmentajia/lajiliittoja tutkimaan näitä asioita, koska ainakin meidän lajissa suuri osa lopettaa näiden suurien steppien kohdalla. Näin saataisiin pysyvyyttä ja myös meitä hieman vanhempia urheilijoita pysymään urheilussa mukana.” – Jääkiekkoilija Viivi Vartia-Koivisto

Tampereen Urheiluakatemian Top Teamissa neljän vuoden ajan olleet urheilijat tapasivat joulun alla vielä viimeistä kertaa tiimin merkeissä ja vaihtoivat kuulumisiaan Varalan Urheiluopistolla.

Vuonna 2016 koottu Top Team koostui sitä luotaessa kahdeksasta oman lajinsa kansainvälistä huippua tavoitelleesta urheilijasta. Kahden uran tultua päätepisteeseensä kauden aikana, jäljellä oli vuoden 2020 lopussa kuusi urheilijaa: lentopalloilija Tiiamari Sievänen, judoka Samuli Viitanen, ratameloja Jeremy Hakala, uimari Kalle Pyykkönen, nyrkkeilijä Muhammad Abdilrasoon sekä seiväshyppääjä Urho Kujanpää. Uransa lopettaneista urheilijoista niin rytminen voimistelija Jouki Tikkanen kuin jääkiekkoilija Linda Leppänen (os.Välimäki) ovat siirtyneet oman uransa jälkeen valmennustehtäviin.

Aikaansa Top Teamissa urheilijat kommentoivat näin:

On ollut todella hienoa tutustua muiden lajien urheilijoihin. Myös kaikki Top Teamin tapaamiset ovat olleet tosi mukavia ja niistä on lämpimät muistot. – Jouki Tikkanen

Top-Team on monipuolistanut tukimuotoja ja esimerkiksi mahdollistanut psyykkisen valmennuksen, mutta yhtenä hienoimpana asiana olen kokenut kuulumistenvaihdot ja uudet näkemykset muiden Top-team urheilijoiden kanssa. Joukkueurheilijana on mielenkiintoista kuulla miten asioita hoidetaan yksilöurheilun puolella tai millä tavalla muissa lajeissa treenataan. – Tiiamari Sievänen

Pääsi tutustumaan Varalan ja Urheiluakatemian kovimpiin osaajiin. Siitä on ollut korvaamaton apu! Yhteiset tapahtumat jäi mieleen, kun tuli jaettua muitten lajien huippujen kanssa kuulumisia ja ajatuksia. Ne avarsivat maailmankuvaa. Myös Polarin kanssa tehdystä yhteistyöstä saatu kello on ollut iso apu reeneissä. – Kalle Pyykkönen

Tampereen Urheiluakatemia ja Varalan valmennuskeskus kiittää Top Team -urheilijoita lämpimästi kuluneesta neljän vuoden matkasta. Suuret kiitokset kuuluvat niin ikään heti tiimin synnyttämisen aikaan tiimiläisiä tukeneelle Polarille sekä Aito Säästöpankin talouskoutsille, joka tapasi henkilökohtaisen talousvalmennuksen merkeissä jokaisen sparrausta tarvinneen tiimiläisen.

Vaikka Top Team tulee nyt päätökseensä, tiimin urheilijoiden tavoitteellinen työ menestyksen eteen jatkuu luonnollisesti joulutauon jälkeen täydellä teholla. Tampereen Urheiluakatemia ja Varalan valmennuskeskus ovat samoin jatkossakin osa tiimiläisten arkea lajikohtaisten valmennusprosessien tukemisen myötä.

Rauhallista joulun ja latautumisen aikaa!

Tampereen kaupungin linjaus 2.12.2020 https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta.html

Tarkempiin kysymyksiin lajien akatemiaharjoitusten toteuttamisesta ennen joulua vastaavat akatemiavalmentajat.

Alta löydät 30.11. maanantaina Sammon keskuslukiolta etänä järjestetyn urheiluoppilaitosillan esitysmateriaalit.

SUOMEN OLYMPIAKOMITEA
Huippu-urheiluyksikkö
Tiedote 30.11.2020

KESÄLAJEILLE LÄHES NELJÄ MILJOONAA EUROA TEHOSTAMISTUKEA

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on julkaissut kesälajien tukipäätökset vuodelle 2021. Kaikkiaan tehostamistukea jaettiin kesälajeille olympiadin viimeiseen vuoteen 3 937 536 euroa.

Vuosi 2020 on ollut maailmanlaajuisen koronaviruspandemian takia poikkeuksellinen myös huippu-urheilussa. Kesälajien olympiadin piti huipentua heinä-elokuussa Tokiossa olympialaisilla ja kuukautta myöhemmin paralympialaisilla, mutta kisojen siirron takia nyt ollaan hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten.

Tämä näkyy myös Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön jakamissa kesälajien tehostamistuissa. Kun valtaosalle yksilölajeista olympiavuosi on kalenterikierron tärkein, huippu-urheilusuunnitelmat vuodelle 2021 noudattelevat pääosin samoja linjoja kuin vuosi sitten.

– Tämä koskee toki vain lajeja, joiden selkeä pääkilpailu on olympialaiset. Meillä on tukiohjelmissa myös joukkuepelejä, ei-olympialajeja ja muutamia ammattilaispainotteisia olympialajeja, joiden toiminta ei ole niin olympiakeskeistä. Näiden lajien kanssa yhteistyötä on jatkettu vielä selkeämmin pidemmällä tähtäimellä ja tulevan strategiakauden tavoitteiden suunnassa, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki painottaa.

Vuoden 2021 kesälajien tehostamistukia jaettiin paralympialajeille 301 000 euroa ja vammattomien puolelle 3 636 536 euroa. Tehostamistuelle ylsi vammattomien puolella 22 lajia, minkä lisäksi yhdeksässä lajissa on urheilija tai urheilijoita, jotka ovat yksilötukiohjelmassa. Paralympialajeja tukiohjelmassa on kaksitoista, minkä lisäksi triathlonisti Liisa Lilja on yksilötukiohjelmassa.

Monessa lajissa kansainvälinen kilpailutoiminta on ollut vähäistä tai kokonaan jäissä vuonna 2020. Näiden lajien kohdalla kilpailumenestystä on peilattu ensisijaisesti vuoteen 2019.

– Menestys on kuitenkin vain yksi kriteereistämme. Olemme jo tutuksi tulleeseen tapaan käyneet syksyn mittaan hyvässä yhteistyössä läpi lajien huippu-urheilusuunnitelmia ja panostuksia huippu-urheiluun. Tässäkin tilanteessa olemme etsineet ja uskon, että myös löytäneet euroille mahdollisimman hyvää vaikuttavuutta, Lehtimäki toteaa.

Yleisurheilu esimerkkinä vaikuttavasta toimintatavasta

Esimerkki hyvästä yhteistyöstä Huippu-urheiluyksikön ja lajien välillä on yleisurheilu, jolle myönnettiin parayleisurheilu mukaan lukien tehostamistukia 638 100 euroa. Sekä huippu-urheilusuunnitelmia tehdessä että niitä resursoidessa on etsitty mahdollisimman vaikuttavaa toimintatapaa.

– Tämä ensimmäinen pari kuukautta työssäni on luonut tunteen, että olemme aidosti hakeneet yhdessä Huippu-urheiluyksikön kanssa konkretiaa lajin valitsemassa suunnassa, Suomen Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtajana tänä syksynä aloittanut Jarkko Finni sanoo.

– Arviointia on tehty ihan urheilija urheilijalta ja laji lajilta. Huippu-urheiluyksikön riman ylittäneet lajit ja urheilijat on käyty perusteellisesti läpi. Uskon, että olemme päässeet niin vaikuttaviin paketteihin, mitä näillä yhteisresursseilla on mahdollista tehdä.

SUL:ssa on tehty selvä painopistevalinta satsata valmennukseen. Sisällöllinen suunta on löytynyt sujuvasti Huippu-urheiluyksikön kolmen yleisurheilussa vaikuttavan lajiryhmävastaavan (Jani Tanskanen, Olli-Pekka Kärkkäinen ja Mika Vakkuri) kanssa.

– Olemme puhuneet urheilijatukien sijaan urheilija–valmentaja-tehostamistuista. Urheilijoille tärkein ja vaikuttavin asia on henkilökohtainen valmennus. Siitä on ollut koko ajan yhteinen ajatus, ja siihen olemme päässeet hyvin kiinni. Valmentajuus korostuu ylipäätään, kun mietimme lajimme seuraavaa neljää vuotta – se kohdennetaan niin, että sillä on oikeasti vaikuttavuutta, Finni kertoo.

Tukipäätöskoonti ja lisätietoa huippu-urheilutuista:

https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/huippuvaiheen-ohjelma/valmennuksen-tukijarjestelma/

Lisätiedot:

Mika Lehtimäki, Huippu-urheiluyksikön johtaja 040-5546200 (kokonaisuus, paini)
Lauri Hakala, lajiryhmävastaava 050-5901599 (joukkuepelit)
Olli-Pekka Kärkkäinen, lajiryhmävastaava 050-5162234 (tanssiurheilu ja kestävyyslajit; pyöräily, suunnistus, uinti, yleisurheilu [kestävyysjuoksu, kilpakävely])
Kimmo Mustonen, lajiryhmävastaava 050-5669869 (ratsastus ja paralympialajit; ampumaurheilu, jousiammunta, pöytätennis, ratsastus, sulkapallo, taekwondo, tennis, voimanosto)
Pasi Sarkkinen, lajiryhmävastaava 050-3600036 (judo, karate, miekkailu, nykyaikainen viisiottelu, nyrkkeily, painonnosto, taekwondo)
Jani Tanskanen, lajiryhmävastaava 050-61382 (purjehdus, pöytätennis, squash, sulkapallo, tennis, voimistelu, yleisurheilu [taito- ja teholajit])
Mika Vakkuri, lajiryhmävastaava 050-3584062 (paralympialajit; maalipallo, pyöräily, triathlon, uinti, yleisurheilu)
Kimmo Yli-Jaskari, lajiryhmävastaava 0400-665236 (ampumaurheilu, autourheilu, golf, jousiammunta, olympiasoutu, ratamelonta, rullalautailu) Suomen Olympiakomitea on valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö, joka toimii sen hyväksi, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja menestyisivät huippu-urheilussa. Yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa rakennamme liikunnasta ja urheilusta elinvoimaa Suomeen.

Uimari Ida Hulkko, korkeushyppääjä Ella Junnila ja lentopalloilija Markus Kaurto yhdistävät huippu-urheilun ja opinnot Tampereen korkeakouluissa sujuvasti.

Tuore suomenennätysuimari Ida Hulkko on viimeiset kuusi viikkoa viettänyt uintikisoissa Budapestissä. Siellä urheilijat ovat eläneet ns. koronakuplassa – paljon muuta elämää ei ole kuin halli ja hotelli. Opiskelu tuokin hieman muuta ajateltavaa arkeen.

Tampereen yliopistossa opiskeleva Hulkko tähtää filosofian maisteriksi englannin kielestä. Hulkko aloitti kielten koulutusohjelmassa tänä syksynä. Hän kuuluu myös Tampereen Urheiluakatemiaan, joka auttaa urheilijoita yhdistämään kaksoisuran: huippu-urheilun ja opiskelun. Hulkko on kuulunut urheiluakatemiaan jo lukioajoista lähtien.

– Olen saanut opintojen ohjausta ja apua kurssien suunnitteluun nyt kun siirryin yliopistoon. Päätähtäin on edelleen uinnissa ja Tokion olympialaisissa, Hulkko vakuuttaa.

– Suomessa ei kuitenkaan urheilulla elä, niin silloin on tärkeää myös opiskella. Nyt kun opiskelupaikka avautui, on helpompi keskittyä urheiluun täysillä.

Hulkon arkipäivään kuuluu kahdet tai jopa kolmet treenit altaalla tai altaan reunalla, joten opintojen sijoittaminen arkeen on ajallisesti välillä haasteellista.

– Meillä on kielissä paljon pienryhmäopintoja ja pakollisia luentoja, mutta olen saanut kyllä näin etäaikana opiskeltua myös ilta-aikaan, kun olen pääsyt treeneistä. Hyvin on sujuneet opinnot tähän saakka.

– Urheilija ei voi jättää urheilijastatusta hetkeksikään, sillä kaikki vaikuttaa suoritukseen. Olemme käytännössä ”töissä” 24/7.

Hulkko opiskeli ennen Tampereen yliopistoa USA:ssa ja niitä opintoja Hulkko saa hyväksi luettua tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin.

– Tavoitteeni on valmistua viidessä vuodessa. Minulla on hyvä organisointikyky ja kun aloitan ajoissa suunnittelemaan opiskelun ja urheilun yhdistämistä, niin homma toimii.

Ennen Tokiota Hulkko sai kutsun testaamaan kuntoaan maailmanparhaiden kanssa Budapestin uintiliigaan ja onnistui siellä heti avauslajissa. Hulkko sijoittui 50 metrin rintauinnissa toiseksi uudella SE-ajalla 29,45.

– Hyvällä tiellä olemme kohti Tokiota, Hulkko iloitsi.

Opintoja erilaisin suoritusmenetelmin

Myös korkeushyppääjä Ella Junnilan tähtäin on tiukasti Tokion olympialaisissa valitsevasta maailmantilanteesta huolimatta. Junnila aloitti politiikan tutkimuksen opinnot Tampereen yliopistossa tänä syksynä.

– Haaveenani on jo pidempään, ainakin yläasteen lopusta asti, opiskella yhteiskuntatieteitä. Tampereen yliopistossa oli paras malli minulle ja tänne lopulta pääsin, Junnila kertoo.

Junnilan viime kausi päättyi yleisurheilun SM-kisoissa, Kalevan kisoissa lievään loukkaantumiseen, ja sujahtaminen opiskelurytmiin syksyn aikana onkin sujunut hyvin nyt uudella harjoittelukaudella.

– Kun suurin osa opinnoista on etänä, säästän aikaa esimerkiksi matkustamisesta ja voin herätä myöhemmin. Treenit pystyn hyvin sovittamaan luentojen väliin. Tämä on ollut tällainen hidas aloitus.

– Kaipaan silti ihan perinteistä fyysistä luento-opetusta. Opin sillä tavalla itse hyvin.

Junnila aikoo yhdistää opiskelu- ja urheilu-uran tiiviisti ja kehittyä molemmissa. Hän on selvittänyt, millaisia erilaisia suoritusmahdollisuuksia opinnoissa on politiikan tutkimuksessa ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

– Meillä on useasti mahdollista suorittaa opintoja erilaisin vaihtoehdoin; esseinä, lukupiireinä ja niin edelleen. Joten uskon vahvasti, että tämä onnistuu.

Myös pitkille leireille Junnila kaipaa ”jotain älyllisesti haastavaa”.

– Käytännössä siellä on paljon aikaa vaan olla, niin samalla voin sitten opiskella. Pidän opiskelusta. Tämä oikein toivottu muutos.

Junnila liittyi opintojen aloituksen jälkeen Tampereen Urheiluakatemiaan. Aikaisemmin hän on ollut Jyväskylän Urheiluakatemian jäsen.

– Jos tähtää huipulle, siitä on ehdottomasti hyötyä. Saamme pienellä rahalla hyvän asiantuntijajoukon palvelut ja hyvät harjoitteluolosuhteet käyttöömme.

Joukkue sitouttaa

Lentopalloliigassa Akaa Volleyssa pelaava keskitorjuja Markus Kaurto opiskelee Tampereen Ammattikorkeakoulussa bioanalytiikan koulutusohjelmassa toista vuotta. Myös Kaurto kuuluu Tampereen urheiluakatemiaan.

– Kun on täyspäiväinen urheilija, opintoja ei voi olla liikaa. Olen nyt suorittanut puolet ensimmäisen vuoden opinnoista. Ja nyt suoritan toista puolikasta. Sain tuutoriopettajalta tämän neuvon opintojen alussa ja tämä on ollut hyvä tahti, Kaurto toteaa.

Joukkuelajeissa urheilijoiden tulee sitoutua joukkueen aikatauluihin, joten opinnot tulee järjestää niin että treeneissä ja peleissä ollaan aina paikan päällä yhdessä muiden joukkuekavereiden kanssa.

– Melkein joka päivä on jotain tapahtumaa. Lukujärjestys on onneksi noin puoli vuotta eteenpäin, se helpottaa suunnittelua niin että ehdin iltatreeneihin Tampereelta kotikonnuille Akaaseen. Joitain aamutreenejä olen tehnyt Tampereella SportUnilla sekä Valkeakoskella, Kaurto kertoo arjestaan.

Kaurto ei ole vielä valinnut opinnoissaan mihin suuntautuu – se valinta on vielä edessä.

– Minua kiinnostavat monet vaihtoehdot, mitä olemme opiskelleet. Tähän asti kaikki ammattiaineet ovat olleet mielenkiintoisia erityisesti mikrobiologia. On ainakin alan valinta mennyt kohdilleen, Kaurto innostuu.

Keskitorjuja Kaurto tähtää myös Suomen maajoukkueen kanssa seuraaviin EM-kisoihin syksyllä 2021. Jos korona suo, Suomi isännöi EM-alkulohkon pelejä nimenomaan Tampereella.

– Olen ollut maajoukkueessa noin viisi vuotta – yhdet MM ja kahdet EM-kisat. Kotikisat ovat ehdoton tavoitteeni, Kaurto vakuuttaa.

Mikä ihmeen urheiluakatemia?

Tampereen Urheiluakatemia on urheilun yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoita, valmentajia ja seuroja koko urheilijan polulla. Urheiluakatemian toimintaa johtaa Varalan Urheiluopisto ja sitä rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tampereen kaupunki sekä Varalan Urheiluopisto. Tampereen yliopisto ja Tampereen Ammattikorkeakoulu ovat akatemian yhteistyöoppilaitoksia.

Korkeakoulujen ja urheiluakatemian yhteistyön tavoite on mahdollistaa tavoitteellisen huippu-urheilun ja korkea-asteen opintojen sujuva yhdistäminen Tampereella.

– Tampere on yksi Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman kuudesta valtakunnallisesta huippu-urheilun keskittymästä, johon tietyt lajiliitot ovat keskittäneet vahvasti toimintaansa, kertoo Petteri Luukkainen Tampereen Urheiluakatemiasta.

Akatemian jäsenenä urheilija voi osoittaa opintojen ohjaajille, opettajille ja muille opintoihinsa vaikuttavilla tahoille olevansa huipulle tähtäävä urheilija. Urheilu-uran ja opiskelujen samanaikainen edistäminen voi tarkoittaa jossain vaiheessa korkeakouluopintoja tarvetta joustaville tenttiajoille, välivuodelle tai vaikka tukea opintosuunnitelman muokkaamiseen esimerkiksi loukkaantumisen jälkeisen kuntoutumisjakson aikana.

– Urheiluakatemia tukee lajien valmentautumisprosesseja laaja-alaisesti eri asiantuntija-aloilla (esim. fysioterapia, ravitsemus, urheilupsykologi sekä ainoana akatemiana Suomessa talouskoutsaus yhteistyössä Aito Säästöpankin kanssa) ja mahdollistaa näin urheilijoiden kokonaisvaltaisen kehittymisen, Luukkainen toteaa.

Toimiessaan yhteistyössä Tampereen Urheiluakatemian kanssa, korkeakouluyhteisö vaikuttaa omalta osaltaan suomalaiseen huippu-urheilukulttuuriin ja menestykseen tulevaisuudessa. Suomalaisista huippu-urheilijoista vain murto-osa saa elantonsa ainoastaan urheilusta, jonka takia urheilijoiden on valmistauduttava jo urheilu-uran aikana sen jälkeiseen elämään

– Parhaimmillaan opiskelu tukee myös urheilutuloksen tekemistä tuodessaan urheilijalle varmuudentunnetta uran jälkeiseen aikaan. Tampere urheilukaupunkina on ja voi tulevaisuudessa olla yhä enemmän ykkösvalinta opiskelevalle urheilijalle. Korkeakouluyhteisölle tämä tarkoittaa esimerkiksi energisten, hyvinä roolimalleina toimivien huippu-urheilijoiden hyödyntämistä osana omaa brändityötään, vakuuttaa Luukkainen.

Teksti: Helena Collin SportUni

Juttu on julkaistu alunperin 29.10. osoitteessa https://sites.tuni.fi/sportuni/blogi/blogi-vahvasti-kaksoisuralla-opiskelevat-huippu-urheilijat-hulkko-junnila-ja-kaurto-kertovat-arjestaan/

TERVETULOA URHEILUOPPILAITOSILTAAN!

Urheilijan opiskeluvaihtoehtoja peruskoulun jälkeen Tampereella

Tervetuloa kuulemaan urheilijoita ja asiantuntijoita, kuinka urheilun ja opintojen yhdistäminen sujuu lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Tilaisuus on tarkoitettu peruskoulun päättäville urheilijoille, heidän vanhemmilleen ja valmentajille, urheiluseurojen valmennuspäälliköille ja muille seuratoimijoille sekä yläkoulujen opinto-ohjaajille.

Maanantaina 30.11.2020 klo 18–19.30

Etälähetyksenä Sammon keskuslukion auditoriosta

ILMOITTAUDU 23.11.mennessä: https://bit.ly/3ozdh30

Lämpimästi tervetuloa!

Haku FISU:n (International University Sports Federation) ja AIPS:n (International Sports Press Association) ohjelmaan on auki. Mukaan voi hakea 19-25 -vuotias journalismin/viestinnän opiskelija tai hiljattain valmistunut, jolla on vähintään vuoden verran alan korkeakouluopintoja takana. Lisätietoja täällä: https://mailchi.mp/fisu/applications-open-for-2021-fisu-aips-young-reporters-programme?e=ff5f97a7c1