Miten Jessica Kosonen yhdistää etäopiskelun ja urheilun

Koronavirus on pysäyttänyt maailmamme ja moni on joutunut siirtymään etäopintojen ja -töiden pariin. Nykyään liveluennot, videopuhelut opettajan kanssa sekä verkkotentit ovat arkipäivää opiskelijoille. Viikot täytyy rytmittää opintojen osalta itse ja urheilijan sovittaa siihen päälle vielä kerran tai jopa kahdesti päivässä treenit. Minulle tämänkaltainen tilanne on ollut normaalia jo pitkän aikaa, sillä olen opiskellut yliopistossa täysipainoisesti nyt vuoden verran – täysin etänä. Tulen kertomaan tässä blogissa, miten opettelin opiskelemaan etänä ja mitä virheitä matkan varrella tein, jotta te voisitte välttyä niiltä. Ensin kuitenkin vähän taustatarinaa…

Kuva: Rami Myllymaa, Riiviömäistä

Olen aina ollut kunnianhimoinen – oli kyse sitten urheilusta, pihapeleistä tai työelämän tavoitteista. Kuitenkin melko nopeasti urheilu valikoitui ykkösjutuksi ja panostin kaiken siihen. Muutin kotoa pois lukioikäisenä lentopallon perässä ja myöhemmin pitkin Suomea aina uusia haasteita etsien. Hoidin koulut kunnialla loppuun, mutta lukion jälkeen päätin ottaa tauon opiskelusta. Se tuli tarpeeseen, sillä noina vuosina kunnianhimoni koulua kohtaan heräsi uudestaan. Päätinkin hakea viime keväänä – ensimmäisen ammattilaisvuoteni jälkeen – Tampereen yliopistoon hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaan ja pääsin sisään. Haluan tähdentää, ettei tämä millään tavalla vaikuttanut unelmiini ja tavoitteisiini urheilijana. Päinvastoin samana kesänä olin täysipainoisesti maajoukkueen mukana ja etsin pelipaikkaa jälleen ulkomailta Sveitsin kauteni jatkoksi. Mieluisa paikka löytyi kuitenkin Suomesta, mutta muutto Kuusamoon tarkoitti tietenkin koko fuksivuoteni käymistä etänä.

Tiesin ettei opiskelu tulisi olemaan helppoa, ja että itselläni olisi normaalia suurempi vastuu sen järjestämisessä. Alku olikin todella haastavaa, koska en päässyt opintojen suunnittelutapaamisiin ja henkilökohtaisen opintosuunnittelutyökalun käyttö piti opetella itse ilman ohjausta. Apuna olivat onneksi yliopiston opintokoordinaattori ja ystävät, joihin tutustuin ensimmäisenä (ja ainoana) koulupäivänäni. Ajanhallinnan tärkeys korostui entisestään, kun kausi alkoi. Monesti pystyin vähentämään arkena opiskeluun tarvitsemaani aikaa, kun pyhitin viikonlopun pelien bussimatkat ainakin osittain opiskelulle. Sen ajan, jota en varannut urheilulle tai lepäämiselle, yritin käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Kuva: Vesa Ronkainen

Suunnittelun lisäksi opintojen, urheilun ja levon rytmittämisen oppiminen vei oman aikansa. Sanoisin, että joulun alla olin löytänyt itselleni sopivan balanssin. Minulle se tarkoitti asioiden priorisoimista: urheilu, lepo, koulu. Päätoimisena urheilijana minulle oli tärkeintä huolehtia omasta suorituskyvystä peleissä ja treeneissä. Kovan harjoittelun lisäksi tämän mahdollisti lepo ja se, että sain ajatukset päivän aikana myös urheilusta aivan muualle. Sen roolin täyttivät opinnot. Tämän yhtälön tasapaino löytyi yrityksen ja erehdyksen kautta. Aika monta kertaa huomasin treeneissä miettiväni jotain koulujuttua, jos olin lopettanut ne vasta juuri ennen treenien alkua. Sama toimi päinvastoin, jos yritin aloittaa opiskelun heti treenien jälkeen tai jos lopetin juuri ennen nukkumaanmenoa. Huomasin mieleni ja kroppani tarvitsevan selkeää rajanvetoa urheilun, levon ja opiskelun välille.

 

Pitäisin tätä rajojen asettamista vaikeimpana asiana oppia. Tarkoitan tällä sitä, että normaalitilanteessa työt ovat työpaikalla, opiskelut koulussa ja oma rauha kotona. Toki opinnot tulevat myös kotiin, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Etäopiskellessa ”koulu” on kotona ja voi olla vaikeaa – esimerkiksi pienessä yksiössä asuvan – vetää rajaa sille, mistä koti alkaa ja koulu loppuu. Se on kuitenkin todella tärkeää tehdä, sillä mieli ei rauhoitu työtilassa. Tässä hyvin konkreettinen esimerkki omasta elämästäni: jos opiskelin sängyssä, en saanut unta kovin hyvin illalla.

 

Tärkein asia viimeisenä eli lepopäivät ja tauot. Aivan kuten kehon, täytyy mielenkin saada välillä levätä. Tarvitsen itse ainakin yhden päivän viikossa, jolloin en tee lainkaan koulujuttuja. Tarkoitan, etten edes avaa mitään koulun sovelluksia, tarkista sähköposteja tai katso arvosanoja. Nykyään pidän yleensä lepopäivät koulusta ja urheilusta samana päivänä. Koen pystyväni latautumaan parhaiten silloin, kun lepopäivää ei ole millään tavalla aikataulutettu. Lisäksi urheilusta saa hyviä taukoja opiskelupäiville, ettei tule oltua liian pitkiä pätkiä paikallaan. Yritän muutenkin pitää aina vähintään parin tunnin välein taukoja, varsinkin nyt kun ei ole ohjattuja treenejä. Liian helposti ne unohtuvat ja tulee istuttua monta tuntia tietokoneen ääressä. Yleensä käy vielä niin, että opiskelu sujuu paljon paremmin ja mietin miksen muistanut pitää taukoa aiemmin.

Kuva: Vesa Ronkainen

Kokonaisuudessaan pelkästään vaihto etäopintoihin tai -töihin tuo paljon haastetta jo nyt vaikeaan tilanteeseen. Siihen kun lisätään vielä urheilu päälle, niin voi olo olla uuden edessä melko voimaton. Tiedän sen itse henkilökohtaisesta kokemuksesta. Minulla on onneksi ollut koko lukuvuosi aikaa totutella tähän toisin kuin valtaosalla muista. Toivottavasti voin kuitenkin vähän helpottaa teidänkin etäopintojen ja urheilun yhdistämistä näiden omien kokemusteni kautta.

 

Konkreettista vinkkejä etäopintojen helpottamiseen

  1. Huolehdi riittävästä levon määrästä ja muista pitää lepopäiviä
  2. Yritä pohtia, miltä juuri sinun suorituskykysi maksimoiva balanssi näyttää. Se on kaikilla erilainen.
  3. Pidä taukoja opiskelusta (ja liiku tai venyttele hieman, jos et käy treenaamassa tauon aikana)
  4. Vedä raja koulun ja kodin välille myös kotona. Voit esimerkiksi valita yhden paikan kotoasi, jossa et saa opiskella (kuten vaikka sänky)
  5. Älä opiskele liian myöhään illalla.
  6. Jos kuorma tuntuu nyt liian suurelta, kysy esimerkiksi kesäopintojen mahdollisuudesta
  7. Pyydä tarvittaessa apua suunnittelussa ja opinnoissa, jos ne tuntuvat vaikeilta tai vievät kaikki voimasi. Voimattomuus on hyvä merkki siitä, että suunnittelussa ja rytmityksessä on petrattavaa.

Tsemppiä kaikille niin etäopintoihin kuin myös urheiluunkin!

Jessica Kosonen

 

admin