Tokion olympiakisat painopisteenä Huippu-urheiluyksikön kesälajien tukipäätöksissä

Suomen Olympiakomitea
Tiedote 30.11.2018

 

Lajien kehitys- ja tukiprosessissa lupaavia merkkejä
Tokion olympiakisat painopisteenä Huippu-urheiluyksikön kesälajien tukipäätöksissä

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö (HUY) on julkaissut kesälajien tukipäätökset vuodelle 2019. Olympialajeissa tukea painotetaan voimakkaasti vajaan 20 kuukauden päässä siintäviä Tokion olympiakisoja silmällä pitäen.

Lajien kehitys- ja tukiprosessi ja sen myötä myös HUY:n tehostamistukijärjestelmä uusittiin vuosi sitten. Uudistuksen kulmakivenä olivat uudet kriteerit, joiden pohjalta tehostamistukea suunnattiin investointiloogisiin lajeihin ja kansainvälisen tason valmentautumiseen, johon myös lajiliitto itse satsaa ja uskoo merkittävästi.

Jo vuosi sitten iso painopiste oli menestyspotentiaalisten urheilijoiden ja joukkueiden valmistautuminen kohti Tokion olympiakisoja. Kun kisoihin on aikaa enää vajaat 20 kuukautta, prioriteetti on olympialajien tukemisen osalta yhä selkeämmin Tokiossa.

Tukea on keskitetty entistä selvemmin kasvattamalla panostusta kärkiurheilijoihin sekä lajeihin, joissa tehostamistuella on arvioitu olevan paras vaikuttavuus menestykseen. Myös vuosi sitten asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai saavuttamatta jättäminen ovat vaikuttaneet tuen jakamiseen.

– Tässä vaiheessa olympiadia meillä on jo tiedossa ne kärkiurheilijat, joilta menestystä Tokiossa voi odottaa. Olemme tukipäätöksissä lähteneet siitä, että näiden urheilijoiden valmentautumisprosessit laitetaan lajien ja Olympiakomitean yhteistyöllä niin hyvään kuntoon, kuin se meidän resursseillamme on mahdollista, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki valaisee.

– Pitää kuitenkin muistaa, että tämä koskee vain olympialajeja. Suomalaisessa urheilussa voidaan sanoa olevan neljä sektoria, joista olympiayksilöurheilu muodostaa yhden, paralympialajien yksilöurheilu toisen, ja sen lisäksi meillä on menestyviä joukkuepelejä ja ei-olympialajeja, joiden kriteereihin ei ole tullut merkittäviä muutoksia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Golf ja autourheilu mukaan tukiohjelmiin

Prosessiin olennaisena osana kuuluviin lajitapaamisiin osallistui syksyllä 35 olympialajia ja kansainvälisen tason kesälajia, joista tukiohjelmiin ylsi 19. Lisäksi kahdeksassa lajissa on urheilijoita, jotka sijoittuvat yksilöohjelmaan. Vammaisurheilun puolella 12 lajia sijoittui lajien tukiohjelmiin sekä yksi laji yksilöohjelmaan. Huippu-urheiluyksikkö maksaa myös palkkatukea 55:lle nuorten olympiavalmentajalle 21 kesäurheilumuodossa.

Uusina lajeina tukiohjelmiin nousivat viime vuonna ilman taloudellista tukea jäänyt golf ja ensimmäistä kertaa prosessiin osallistunut autourheilu. Lisäksi akatemiatoimintaansa kehittävä käsipallo sai ensimmäistä kertaa NOV-palkkatuen yhdelle valmentajalle.

Golf on esimerkki lajista, jonka huippu-urheilutoimintaan kehitys- ja tukiprosessilla on ollut lajin näkemyksen mukaan positiivinen vaikutus. Putoaminen tukiohjelmista vuosi sitten herätti lajipiireissä luonnollisesti keskustelua, mutta nopeasti katse kääntyi siihen, miten lajin toimintaa voidaan tehostaa.

– Positiivinen lopputulema viime vuoden päätöksestä oli se, että se antoi meille aiheen tarkastella omia toimintatapojamme. On hyvä, että saamme niin sanotusti ulkopuolista näkemystä, Golfliiton kilpaurheilupäällikkö Juha Juvonen toteaa.

– Toivomme tietysti, että yhteistyömme olisi jatkossa entistäkin tiiviimpää ja jossain vaiheessa sen taloudellinen vaikutus olisi vielä selkeämpi, mutta se on tietenkin kiinni myös omasta menestyksestämme.

 

Ensisijaisesti kehitysprosessi

Golf ei ole ainoa esimerkki toimintaansa kehittäneistä lajeista. Lehtimäen mukaan suomalaiseen huippu-urheiluun on löydetty toimintamalli, joka näyttäisi auttavan toimijoita puhumaan yhä paremmin samaa kieltä. Vaikka tukieurot ovat merkittäviä jokaiselle lajille, ensisijaisesti kyseessä on nimenomaan kehitysprosessi.

– Ikävä puolihan tässä on se, että rahasäkkimme ei ole kasvanut. Valtaosalla lajeista toiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan – osalla jopa merkittävästi, mutta samalla se on tarkoittanut väistämättä riman nousemista tukiohjelmissamme, Lehtimäki korostaa täsmentäen, että jokaisen tukiohjelmiin yltäneen lajin sisällä eurot on kohdennettu räätälöidysti toimintaan.

– Olisi tietysti tarpeellista, että pystyisimme tehostamaan useampien lajien toimintaa, mutta kaikkeen eivät resurssimme riitä. Sen takia priorisointi on yhä voimakkaampaa. Prosessi kokonaisuudessaan antaa meille vahvoja signaaleja siitä, että suomalainen urheilu on laajasti oikealla tiellä.

Huippu-urheiluyksikön tukea ei myönnetä resurssiksi lajin perustoiminnalle. Tuen saamiseksi lajilla tai urheilijalla on oltava omia kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimintoja, joita HUY voi investointiloogisesti tehostaa. Koko prosessin ajatus on auttaa ja sparrata lajeja laadukkaampaan huippu-urheilutoimintaan.

– Tervehdin ilolla kehitystä vaikkapa joukkuepeleissä. Lajit ovat myös itse ottaneet roolia, aktivoituneet keskenään ja lisänneet lajien välistä sparrausta. Huippu-urheiluyksikön tehtävä on koordinoida suomalaisen huippu-urheilun yhteistyötä, mutta mitä enemmän lajit tekevät myös oma-aloitteista yhteistyötä keskenään, sen parempi kaikille, Lehtimäki toteaa.

Yleisurheilun tukipäätös ei vielä valmis

Kaikkiaan Huippu-urheiluyksikkö jakoi tehostamistukia tässä vaiheessa kesäolympialajeille ja muille kansainvälisen tason kesälajeille 2 807 000 euroa sekä paralympialajeille 241 500 euroa.

Isoista lajeista yleisurheilun tukipäätöstä ei julkaistu vielä. Yleisurheilu nimitti uuden valmennusjohtajan kesken tukipäätösprosessin, eikä lajin oman huippu-urheilubudjetin allokointi lajiryhmille ja kärkiyksilöille ole kaikilta osin vielä täysin selvä.

– Yleisurheilun kanssa on valmisteltu päätöstä hyvässä hengessä, mutta aivan ei määräpäivään mennessä päästy valmiiksi. Tukipäätöksiin vaikuttaa paitsi lajin urheilijapotentiaali ja huippu-urheilutoiminta myös lajin oma huippu-urheilun resursointi. Teemme tukipäätöksen heti, kun yleisurheilu on uudelleen organisoitumisensa jälkeen päättänyt omista toiminnoistaan ja niihin suunnattavista resursseista, Lehtimäki avaa.

Prosessi ei pääty nyt tehtyihin tukipäätöksiin. Tukipäätöksen saaneiden lajien ja urheilijoiden kanssa jatketaan yhdessä sovittuja toimenpiteitä lajien huippu-urheilusuunnitelmien ja tavoitteiden suunnassa. Lajien kehitys- ja tukiprosessi jatkuu palautetilaisuudella helmikuussa. Alkuvuodesta jaetaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät kesälajien urheilija-apurahat. Talvilajien tehostamistuista päätetään vastaavan prosessin kautta toukokuussa. Kesälajien tukia tarkastellaan seuraavan kerran syksyllä 2019.

 

Kesälajien tukipäätökset 2019

Lajien kehittämis- ja tukijärjestelmä 2017-2020

Aiemmat tukipäätökset ja huippu-urheilutuet


Lisätiedot:

Mika Lehtimäki, Huippu-urheiluyksikön johtaja 040-5546200 (kokonaisuus ja joukkuepelit)
Olli-Pekka Kärkkäinen, lajiryhmävastaava 050-5162234 (kestävyyslajit; pyöräily, suunnistus, triathlon, uinti)
Kimmo Mustonen, lajiryhmävastaava 050-5669869 (paralympialajit)
Pasi Sarkkinen, lajiryhmävastaava 050-3600036 (judo, karate, miekkailu, nykyaikainen viisiottelu, nyrkkeily, paini, painonnosto, taekwondo)
Jani Tanskanen, lajiryhmävastaava 050-61382 (purjehdus, sulkapallo, tennis, voimistelu)
Kimmo Yli-Jaskari, lajiryhmävastaava 0400-665236 (ampumaurheilu, autourheilu, golf, jousiammunta, olympiasoutu, ratamelonta)

admin